Asiantuntijahaastattelu sisällöntuotannossa: miten uuttaa arvokas näkemys 30 minuutin haastattelulla?

Asiantuntijat harvoin ehtivät kirjoittaa blogeja itse, mutta aika 30 minuutin haastatteluun löytyy lähes aina. Kreekreen haamukirjoitusmalli uuttaa asiantuntijan näkemyksen strukturoidulla haastattelulla: lämmittely, näkemysten ja datan kaivaminen, kiinnostavimpiin kohtiin tarttuminen sekä selkeä sopiminen jatkosta. Näin syntyy E-E-A-T-vahvaa verkkosisältöä ilman, että asiantuntijan arki kärsii.

Hyvin tehty asiantuntijahaastattelu sisällöntuotannossa ei ole vain nopea oikotie — se avaa mahdollisuuden nostaa esiin jotain sellaista, mitä asiantuntija ei itse kirjoittaisi.

Lopeta asiantuntijoidesi piinaaminen blogipyynnöillä — asiantuntijahaastattelu sisällöntuotannossa avain yhteistyöhön

Minä olen piinannut kollegoitani blogipyynnöillä aikanaan ihan liian paljon. Olen kokeillut monenlaista, laastaroinut kantapäitäni ja kokeillut lisää. On ollut pakko hyväksyä, että asiantuntijan pöytä on täynnä, kalenteri on tukossa, ja blogien kirjoittaminen hautautuu aina tehtävälistan pohjalle. Mitä sitten voisi tehdä, jotta asiantuntijoiden arvokas näkemys saataisiin valjastettua orgaanisen näkyvyyden rakentamiseen?

Vaikka asiantuntijalla on harvoin aikaa pysähtyä kirjoittamisen äärelle, heiltä liikenee kyllä 30 minuutin slotti haastattelulle. Tämä on koko mallini ydin: siirrä kirjoittamisen taakka pois asiantuntijan harteilta. Anna hänen auttaa sisällöntuotannossa haastatteluun osallistumalla.

Kokemukseni mukaan asiantuntijat jakavat mielellään näkemystään ja kokemuksiaan, kunhan heitä ei vaadita kirjoittamaan niistä itse. Haastattelut ovatkin avain tasapainoiseen yhteistyöhön, jossa kukaan ei ala vältellä markkinointihenkilöä blogivaatimusten pelossa.

Näin rakennan 30 minuutin haastattelun asiantuntijoiden haamukirjoitusta varten

Olen tehnyt 15 vuoden aikana satoja asiantuntijahaastatteluja blogiartikkeleita ja oppaita varten ja kysymykset olen aina laatinut aiheen mukaan. Nyt tekoälyhakujen aikakaudella kysymyspatteristossa on syytä huolehtia siitä, että sisältöön saadaan säilöttyä mahdollisimman paljon Information gainia.

Kun kysymyspatteristo on valmiina, päästään itse haastatteluun. Tietty malli rytmittää tyypillisesti keskustelua:

1. Taustoitus ja lämmittely

Ensimmäiset minuutit omistetaan rennon tilan ja luottamuksen luomiseen. Näin asiantuntija uskaltaa jakaa näkemyksiään ja irrottautua jäykästä pintatasosta, joka johtaisi pintatasoiseen artikkeliin.

2. Näkemysten ja datan metsästys 

Tässä vaiheessa kysyn suoraan sitä, mitä artikkeli tarvitsee E-E-A-T:n rakentamiseksi: esimerkiksi näkemyksiä, kokemuksia, lukuja ja esimerkkejä. Parhaat palat eivät useinkaan tule ensimmäisistä vastauksesta, vaan pienistä, huomaamattoman tuntuisista sivulauseista. Niihin on tartuttava kaksin käsin ja esitettävä lisäkysymyksiä. Uteliaisuus auttaa tässä kummasti!

3. Kiinnostavimpiin kohtiin tarttuminen

Kun asiantuntija on päässyt vauhtiin, annan hänen puhua. Tuolloin tarvitaan isot korvat ja se seitsemäs aisti. On oltava tarkkana. Aika usein esiin nousee asioita, joita en olisi osannut kysyäkään. Riittää, että tartun kiinnostaviin kohtiin ja pyydän asiantuntijaa jatkamaan aiheesta.

4. Lopetus — jatkosteppien selkeä sopiminen

Sovin aina konkreettisesti, milloin asiantuntija saa tekstin kommentoitavaksi ja tarvitaanko häneltä vielä jotain dataa tai lukuja tueksi. Usein he ovat tässä kohtaa orientoituneet asiaan niin paljon, että luvut tulevat heti haastattelun jälkeen sähköpostilla.

Asiantuntija ohittaisi kiinnostavimman materiaalin

Olen huomannut, että asiantuntijan haamukirjoitus on järkevää myös siksi, että asiantuntija itse ohittaisi kovin usein sen kaikista kiinnostavimman materiaalin. Hän yksinkertaisesti on niin syvällä asiassaan, ettei näe, mitkä hänen kokemuksistaan ja näkemyksistään ovat mielenkiintoisia ja miksi. Haastattelija voi tarttua näihin helmiin ja rohkaista asiantuntijaa kertomaan lisää.

Haastattelu voi vaatia esimerkkejä ja lähestymiskulman muutosta

Joskus asiantuntija vastaa kuin lukisi myyntiesitettä ääneen ja ajattelisi, että sen sisältö vaan toistetaan sitten artikkelissa. Vika ei ole haastateltavassa — se kertoo vain, että hän ajattelee tekstin roolin eri kohtaan ostopolkua kuin mihin se on tarkoitettu. Haastateltava on harvoin markkinoinnin asiantuntija, joten tämä on varsin ymmärrettävää. Se kuitenkin vaatii haastattelijalta valppautta..

Kun näin käy, en väitä vastaan, vaan muotoilen kysymyksen uudelleen tai vaihdan lähestymiskulmaa kokonaan: avaan tarkemmin, minkälaista esimerkkiä tai näkökulmaa haen, ja miksi juuri sellainen palvelee lukijaa parhaiten. Joskus vaaditaan sitkeyttä kiertää asiaa kulmasta toiseen ja etsiä se rako, mistä yhteinen ymmärrys pääsee syntymään.

Miksi asiantuntijoiden haamukirjoitus uutosmallilla on kannattavaa asiantuntijoille itselleen

Jos haluat saada asiantuntijoittesi arvokkaan näkemyksen ja kokemuksen yrityksenne orgaanisen näkyvyyden ajuriksi, haastattelut + asiantuntijoiden haamukirjoittaminen on aivan loistava, ja asiantuntijoille mieluinen yhtälö. Siinä asiantuntijasta tehdään tähtiä ja luodaan nostetta paitsi yritykselle, myös asiantuntijoiden omalle henkilöbrändille — ja itseluottamukselle

Olen nähnyt asiantuntijoita, jotka ovat vasta ensimmäisen julkaistun artikkelinsa jälkeen uskaltautuneet jakamaan omaa tekstiään LinkedInissä — ja astuneet sitä kautta rohkeammin oman alansa näkyväksi asiantuntijaksi.