Suomi vs. Ruotsi - BKT vs. markkinointipanostukset - markkinoinnin vaikutus kasvuun

Suomen taloushaasteista seuranneet markkinointihenkilöitä koskeneet YT:t tuntuvat, noh, kauniisti sanottuna aika järjettömiltä. Samoin markkinointibudjettien kiristäminen.

Tilanne alleviivaa ajattelun vääristymää siitä, miten markkinointi nähdään Suomessa kulueränä, joka saa olla talossa silloin, kun #rahaaon ja voidaan myös puuhastella. Ajatus on täältä alan sisältä katsottuna niin järjetön, että se pääsee ihon alle. Mutta se, mitä ei osata ajatella on, että alalla kuin alalla markkinoinnin vähentäminen pääsee vaikuttamaan myös viivan alle. Markkinoinnin vaikutus kasvuun on merkittävä, myös datan perusteella.

BKT Ruotsissa vs. Suomessa

Suomen tilannetta on helppo verrata länsinaapuriimme Ruotsiin. Siellä BKT:n kasvu on aika eri tasolla, kuin meillä Suomessa. Vai onko? Kaivelimme kollegani Henri Huhtalan kanssa dataa asiasta. Pohdimme onko kaikki puhe vaan mutua vai onko sille ihan kovia perusteluja.

News flash: perusteluja löytyi: 2000-2024 Ruotsin talouskasvu on ollut n. +62%, kun Suomen vastaava luku on n. +38%, vaikka tälle ajanjaksolle mahtuu Nokian kultakausikin (Lähde Eurostat).

Ajanjakso	Suomi (Kasvu %)	Ruotsi (Kasvu %)	Analyysi
2000–2008	n. +28 %	n. +24 %	Suomi johti Nokia-vetoisesti.
2008–2015	-5 %	+8 %	Ratkaiseva ero: Ruotsi toipui, Suomi syöksyi.
2015–2024	n. +12 %	n. +18 %	Ruotsi kasvattaa eroa entisestään.
Koko jakso	n. +38 %	n. +62 %	Ruotsin talous on kasvanut lähes puolet enemmän.

Ja miten tämä sitten liittyy markkinointiin?

Markkinointipanostukset Ruotsi vs. Suomi

Ruotsissa markkinointi nähdään strategisena toimintona, ei askarteluna. Siellä rakennetaan vaikuttavia brändejä (Volvot, Ikeat sun muut), panostetaan markkinointiin ja tehdään asioita isosti. Siellä panostetaan enemmän brändin tunnettuuteen, kun Suomessa taas keskitytään toistelemaan vähäisille saavutetuille ihmisille ”Osta nyt”. Lähde ihan oma kokemus.

Markkinointiin panostetaan Ruotsissa ihan datankin mukaan älyttömän paljon enemmän, kuin Suomessa: +54%, kun luku suhteutetaan väkimäärään. Tämä raha sitten palautuu korkeampina marginaaleina, kun brändille on rakennettu arvoa, eikä myyntiä tarvitse tehdä hinnalla kilpaillen.

Indikaattori	Suomi	Ruotsi	Suhdeluku
Mediamainonnan kokonaismarkkina	n. 1,55 mrd. €	n. 4,50 mrd. €	~3,0x
Markkinointipanostus per asukas	n. 277 €	n. 428 €	+54 %
Suurimpien toimistojen liikevaihto	n. 0,4–0,5 mrd. €*	n. 1,0 mrd. €	~2,0x
Markkinoinnin osuus BKT:sta	n. 0,55 %	n. 0,80 %	Ruotsi panostaa suhteellisesti enemmän

Markkinoinnin vaikutus kasvuun

Mutta palataanpa vielä siihen, miksi ihon alla välillä kiehahtaa: Uskallan väittää, että Ruotsin panostus markkinointiin näkyy tuossa BKT:n kasvussa. Markkinointia ei pitäisi katsoa kulueränä,eikä missään tapauksessa kulueränä, jonka tehtävä on tuoda pikavoittoja nopeasti (tukitoimintona toimien) ja siinä samalla vielä säästää. Markkinointi on kasvua ajava voima, investointi, joka tuo käytetyt eurot moninkertaisina takaisin. Markkinoinnilla on olennainen vaikutus kasvuun.

Onko meillä Suomessa uskallusta investoida markkinointiin? Onhan?