Epävarmuuden välttäminen – Miten kontrollin tarve nitistää kokeilukulttuurin
- Mari Oksanen
- 23.10.
- 2 min käytetty lukemiseen
Johtaminen rakentuu usein ennustettavuudelle, riskienhallinnalle ja kontrollille. Budjetit laaditaan 12 kuukaudeksi kerrallaan ja päätökset perustuvat menneeseen dataan. Kun luovuus ymmärretään prosessina, joka tuottaa tietämätöntä tietoa (unknown unknowns), se törmää välittömästi tähän kontrollin tarpeeseen. Epävarmuuden välttäminen onkin syvin kulttuurinen luovuuden lukko.
Epävarmuuden välttämisen mekanismi: Kontrollin tarve ja oman selustan suojaus
Luovan prosessin alkua – ideoiden generointia ja kokeilua – leimaa luontaisesti kaaos ja epäselvyys. Psykologisesti epävarmuuden välttämisen lukko heijastaa halua hallita negatiivisia tunteita (ahdistusta, epävarmuutta, pelkoa epäonnistumisesta) ja toisaalta taas selviytymistä tulosvastuustaan sekä oman selustan suojausta.
Kontrollin tarve: Johtaja nopeuttaa ideointivaihetta tai ottaa käyttöön nopeasti ensimmäisen "riittävän hyvän" idean, jotta pääsee pois epäselvästä tilanteesta, jossa nykyinen tilanne ja haluttu tila voivat olla ristiriidassa. Kiire päästä takaisin kontrolloituun "toimeenpano"-tilaan on usein vahvempi kuin halu löytää paras mahdollinen ratkaisu.
Oman selustan suojaus: Epävarmuutta välttelevässä kulttuurissa epäonnistuminen nähdään rahan tuhlauksena ja vastuun kantajan henkilökohtaisena virheenä, epäonnistumisena tulosvastuunsa kanssa. Tämä luo herkästi pelon ilmapiirin, joka saa organisaation välttelemään riskejä. Luovien ratkaisujen esittely nähdäänkin tuolloin henkilökohtaisena riskinä. Ennustettavuus ei ole mahdollista, kun lähdetään luomaan uutta, jolloin moni johtaja valitsee selustansa kannalta turvallisemman tien. Tämä on inhimillistä.
Kehitä kestävämpi suhtautuminen virheisiin - kokeilukulttuuri kehiin
Olen nähnyt epävarmuuden välttelyä niin ison ja hierarkkisen organisaation kuin pienen kasvuyrityksen johdossa. Se on äärettömän inhimillistä, mutta enää siihen ei ole varaa. Muutoskyvykkyys vaatii epävarmuuden sietoa.
Epävarmuuden välttelyn lukon purkaminen vaatii muutosta paitsi johtoon, myös yrityskulttuuriin. Johtajalta se vaatii siirtymistä ennustamisesta ennakoimiseen (from forecasting to sensemaking). Sen sijaan, että yrität kontrolloida lopputulosta, sinun on hallittava kokeiluprosessia.
Innovaatiokulttuuria ei synny säännöillä, vaan puitteilla:
Aseta panokset, älä lopputulosta: Määritä, kuinka paljon aikaa ja rahaa kokeiluun saa käyttää (esim. "Tämä prototyyppi saa maksaa max. 8000 € ja epäonnistua nopeasti").
Juhli oppimista, älä menestystä: Luo kulttuuri, jossa epäonnistumisen hetkellä ei kysytä "Kuka on syyllinen?", vaan "Mitä opimme tästä, löysimmekö jotain, mitä pitäisi jatkokehittää tai tutkia, ja auttaako päättynyt kokeilu tekemään seuraavan kokeilun?"
Vain hyväksymällä epävarmuuden ja kääntämällä epäonnistumisen oppimiseksi voit rakentaa sen kokeilukulttuurin, joka on edellytys jatkuvalle muutoskyvykkyydelle, jonka kautta kukoistetaan Never normal -tilassa.
Pysy rohkeasti relevanttina kiihtyvän muutoksen keskellä
Johtaminen ja muutoskyvykkyys vaatii yhä enemmän epävarmuuden sietoa. Jos käytät edelleen eilisen ajattelumalleja, voit jäädä jalkoihin. Kuinka vahva on oma kykysi ajatella toisin, luoda uutta ja kipparoida organisaatiotanne tai tiimiänne muuttuvassa markkinassa?
Jos haluat kehittyä muutoskyvykkyyden saralla, seuraavista voi olla apua:
Tule ReThink - Johtajien valmennusryhmään, jossa irrottaudutaan vanhoista kaavoista. Tämä on tila sinulle, joka haluat säilyttää oman kilpailukykysi johtajana, ja ohjata joukkuetta, joka pysyy pinnalla muutosten myrskytessä.
Varaa organisaatiollenne oma Business Spark: Tarvitsetko koko organisaatiollesi ulkopuolisen kipinän? Tilaa räätälöity Business Spark -kartoitus, fasilitointia ja valmennusta. Tee muutoskyvykkyydestä mitattavaa ja kehitä sitä johdonmukaisesti kohdennetusti.
Aloita matkasi kohti rohkeampaa, luovempaa johtajuutta. Kumpi on sinun seuraava askeleesi?
